Street SM 2016 / tanssijan tarina

Kipinän oppilas Jonas Marttala kertoo kuluneesta tanssivuodesta ja kisamatkasta. Jonas tanssii adults2 (+31v) pienryhmässä ja muodostelmassa sekä treenaa Kipinällä myös mm. breakdancea.

Matka kohti vuoden 2016 Street-SM kisoja:

Hei,

Minä olen Jonas. Olen yksi harvoista Tanssikoulu Kipinän aikuisikäisistä miesoppilaista. Olin tänä keväänä mukana Street SM-kisoissa toista kertaa elämässäni. Osallistuin kahteen sarjaan, jotka olivat hip hop pienryhmä ja katutanssimuodostelma, ikäryhmänä aikuiset2, eli kisavuonna vähintään 31 vuotta täyttäneet.

Liikunta on aina ollut tärkeä osa elämääni ja olenkin harrastanut monia lajeja nuoruudessani, olen pelannut junnuna VäVissä lentopalloa ja jalkapalloa. Sen jälkeen salibandy vei sydämeni ja salibandyä olen pelannut koko aikuisen ikäni salibandyliiton miesten alasarjoissa ja kaupunkisarjoissa niin Tampereella kuin Vaasassakin. 

Tanssi sen sijaan on minulle uusi harrastus, olen käynyt Kipinän tunneilla vuoden 2014 tammikuusta lähtien, eli nyt pian kaksi ja puoli vuotta. Aloitin hiphop-alkeet tunneista kerran viikossa ja siirryin pikkuhiljaa useampiin tunteihin. Sittemmin tämä harrastus on vienyt mukanaan ja käyn nykyään monilla breakdance, hiphop ja house tunneilla, ja onkin hyvä käydä useammin viikossa harjoittelemassa ;) Samalla olen pelannut salibandyä, ja välillä viikot ovatkin täynnä urheilua ja keho on kovilla. Tästä johtuen olen ryhtynyt laittamaan kehonhuoltoa, palautumista ja ravintopuolta tarkemmalle syynille.


Mikä minut ajoi sitten tämän uuden harrastuksen pariin?

Ehkä ensimmäisenä tulee mieleen rakkaus rytmimusiikkiin ja tanssimiseen, musiikkia kuuntelen lähes kokoajan hereillä ollessani. Pää heiluu musiikin tahtiin töissä, autossa tai kotona, joskus olohuoneen lattia saa toimia freestyle alustana. Jatkuvasti löytyy uusia hyviä artisteja, vanhoja hiphopin kulta-ajan helmiä, tai kappaleita, jotka säväyttävät jollain tavalla. Joko sitten saavat kehon liikkeeseen tai lyriikat liikuttavat ja saavat ajattelemaan.Lisämotivaattorina on ollut kiinnostus yleisesti hiphop-kulttuuriin sekä halu haastaa ja kehittää itseäni uusia asioita kokeilemalla. Näistä lähtökohdista ajatellen, mikä olisikaan parempaa kuin yhdistää kaksi rakkainta asiaa, musiikki ja liikunta, tanssimisen muodossa.

Kun aikoinaan lähdin ensimmäiselle tanssitunnille Kipinälle, en tuntenut ketään sieltä entuudestaan, eikä omassa kaveripiirissä juuri tanssia harrastettu. Niinpä jännitys oli suuri ensimmäiselle tunnille mennessä. Mutta muutamassa viikossa harjoituksen tulivat tutummaksi ja pääsin sisään tekemiseen, ammattitaitoiset opettajat ja ystävälliset tanssikaverit tekivät tunneilla käymisestä mukavaa. Viikkojen ja kuukausien kuluessa itse tanssiminenki alkoi sujua. Kun ymmärsi heittäytyä mukaan tanssiin, eikä niin miettiä miltä näyttää, kaikki alkoi luonnistua paremmin. Kyllä se näköjään vanha koirakin uusia temppuja voi oppia. 

Monet Kipinän joulu- ja kevätnäytökset ovat tuoneet esiintymiskokemusta, ja auttavat sitä kautta oppilaita myös kilpailureissuja ajatellen, kuten esimerkiksi näitä Street SM kisoja ajatellen.

Tämän vuoden street-SM kisa projekti alkoi minulta käytännössä jo viime vuoden kisojen aikaan, kun Tarja Reini kysyi minua mukaan Kipinän porukkaan osallistumaan hiphop pienryhmä aikuiset 2 sarjaan. Vastasin myöntävästi, vaikka aika pitkään ajattelin että miten tulen pärjäämään isolla lavalla niin pienellä porukalla, olinhan aikaisemmin ollut vain muodostelmassa mukana kisoissa. 

Pienryhmän koreografiaa ryhdyimme Jenna Laineen johdolla harjoittelemaan lokakuussa 2015, ja jouluun mennessä se oli lähes valmis, loppuhuipennusta ja pieniä muutoksia lukuunottamatta. Sitten jatkui vain armoton treenaaminen kevään aikana, kuviot oli saatava kuntoon, liikkeet tarpeeksi teräviksi ja toisaalta toisissa kohdissa pehmeiksi. Hiphop-tanssin ollessa kyseessä myös tietty rentous kehossa on tärkeää, tämän rentouden ja ”bouncen” opetteleminen on aloittelevalle oppilaalle mielestäni se vaikein juttu, mutta se tulee kyllä harjoittelemalla, tanssimalla ja ajan myötä. Treenit ja koreografia on ollut mukavan haastava näin aloittelevalle tanssijalle. Jenna Laine on pitänyt hyvää kuria meille ja hän ei ole päästänyt meitä liian helpolla. Tämä on vain hyvä juttu minun mielestäni.

Pienryhmän lisäksi adults2 muodostelma harjoitukset olivat viikottain 2015 syksystä lähtien, on ollut mielenkiintoista olla kahdessa eri kokoisessa ryhmässä mukana, koska harjoitteleminen pienryhmässä ja isommassa muodostelmassa on varsin erilaista. Kauden aikana myös normaalit tanssitunnit ovat tulleet tutuiksi anytime-kortin johdosta. Todella kiireinen, tehokas ja antoisa kausi kaikkiaan takana.

Tämän vuoden street-SM kisat olivat suuri menestys Tanssikoulu Kipinällä, kaikenkaikkiaan seitsemän mitalia ja huippusijoituksia monissa sarjoissa, olen ylpeä saadessani olla osa tätä. Niin kaikki tanssijat, kipinän tanssiohjaajat ja koreografit, sekä taustavoimat, huoltajista ja perheistä lähtien, ovat mahdollistaneet tämän.

 

Matka valmiiksi tanssijaksi ei pääty ikinä, ja minä olen vasta alkutaipaleella omalla tielläni. Toivon että minulla on hyviä tanssivuosia ja kokemuksia vielä tulossa. Ja aion tehdä tätä niin kauan kun sen on nautinnollista ja mukavaa.

Alla vielä tekemäni fiilistely-video kevään harjoituksista ja kisareissusta:

Street SM (by Jonas Marttala / Kipinä)

Hyvää kesää kaikille, uudet haasteet odottavat ensi syksynä! :) 

Ilmoittautuminen Kipinän tulevalle kaudelle on alkanut: www.lyyti.in/syyskausi2016

Mitt äventyr på havet

Kipinän opettaja Elin kertoo tanssintäyteisestä joululomastaan :)

Den 18:e december, innan skolans julfest ens var slut, hoppade jag ur tomtekläderna och in i bilen som skulle ta mig till tåget, som i sin tur skulle ta mig ända fram till Åbo hamn. Där skulle jag kliva ombord på Viking Grace, och inte kliva av förrän tre veckor senare. Det blev tre mycket intressanta veckor.

Jag hade alltså fått anställning på Viking Line av 101 Perform Team som "dance instructor". De hade anställt mig för sitt nya koncept, som endast hade använts tidigare en kort period i oktober. Nu var det dags för rond 2. Konceptet gick ut på att lära barnen en koreografi, som sedan skulle visas för föräldrarna och de andra vuxna på båten. Till konceptet hörde också att barnen fick välja och plocka ihop en egen "outfit" från våra många dräkter och huvudbonader, och så fick de en ansiktsmålning! Konceptet flöt bra ihop med Viking Lines egna barnprogram, och vi danslärare jobbade tätt inpå "lekisarna" och de andra från "entertainment crew".

Vi var två danslärare per båt, men min partner byttes ut efter fem dagar då min "riktiga kollega", Cissila, kom! Tre veckor gick ändå rätt snabbt. Det hade antagligen mycket att göra med att det blev en del variation i arbetet: arbetskollegan byttes ut, julen innebar en lite annorlunda kryssning, det blev nyår, vi körde olika koreografier (vi hade två jul-koreografier före jul och två andra efter jul) och så var det ju nya barn varje dag. Jag hann aldrig riktigt tröttna på någonting! Arbetsteamet var dessutom fantastiskt! Med ett sådant gäng runt sig kunde man klara av lite vad som helst, känns det som.

Mina dagar under de tre veckorna på havet fylldes av skratt, nya(men ack så goda) vänners sällskap, musik av både live band och DJ, gym så gott som varje dag, karaoke, god mat, väldigt många barn, lek, bus och massor, MASSOR av dans!

Nu ser jag framemot våren på Kipinä, att själv få gå på lektioner, men också att få lära ut. Jag fick en hel del inspiration på båten! Mina dansskor nötte jag ut under julen och för tillfället är jag sjuk, men bortsett från det är jag grymt redo och taggad för vad som komma skall denna vår! Om ni vill veta mera om mitt äventyr är det bara att fråga mig då ni ser mig i Kipinäs korridorer.

Tack för mig!

Elin

Ps. Jag undervisar på Kipinä på lördagar kl 13.30: street styles till 7-12 åringar, välkommen med!

Foto: Maria Åsvik

Yanis Marshallin tanssitunneilla

Kipinän opena jo muutaman vuoden ajan toiminut supermimmi Karina Mamadalieva kertoo tyttöjen viikonloppureissusta Tampereelle.

Jokaisella ihmisellä on olemassa asioita, jotka haluaisi kokea elämänsä aikana. Sama kaava toimii myös tanssijan elämässä. Jokaisella tanssijalla on varmasti yksi tai useampi koreografi, jonka tunnille on pakko päästä jossain vaiheessa elämää. Meille yksi tällaisista koreografeista on Yanis Marshall Ranskasta. 

Yanis Marshall tuli Tampereelle pitämään workshop-tunteja tammikuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Me osallistuimme lauantaipäivän workshoppeihin, johon kuului street jazz ja heels -tunnit. Olimme jännittäneet koko viikon tunneille menemistä, sillä emme tienneet mikä meitä odottaa, koska jokaisella opettajalla on oma tyyli, johon täytyy tottua aluksi. 

Yanisin tyyliin kuului tarkka tekniikka, suorapuheisuus, draama ja tietenkin asenne. Opetustapa oli sellainen, että jouduimme aluksi tottua siihen, sillä opettelimme koko koreografian läpi ilman minkäänlaista tietoa, mihin biisiin tulisimme tanssimaan. Tällainen opettelutapa saattaa vaikuttaa biisin ja koreografian yhdistämiseen ja näin ollen oikean rytmin löytämiseen. Ensimmäisellä tunnilla (street jazz) kappale oli onneksi meille kaikille tuttu ja sarjan omaksuminen kävi melko helposti. Sen sijaan Heels -tunnilla biisi ei ollut meille entuudestaan tuttu ja näin ollen sarjan opetteluun meni enemmän aikaa. Pärjäsimme kuitenkin molemmilla tunneilla hyvin mukana ja pääsimme nauttimaan tanssimisesta täysillä. 

Hikisenä, mutta iloisina streetjazz-tunnin jälkeen (vas. Karina, Sofia ja Pauliina)

Loppujen lopuksi workshop-päivä tarjosi meille paljon uusia näkökulmia tyylillisesti sekä myös avasi uusia puolia itsestämme tanssijoina. Saimme paljon inspiraatiota omille opetustunneillemme, sekä myös erilaisia vinkkejä, joihin olisi hyvä keskittyä enemmän myös jatkossa. Lisäksi päivä oli täynnä jännitystä, hikeä, naurua sekä pieniä haavoja. Jokainen meistä voi kuitenkin sanoa, että annoimme kaiken mitä meistä irtosi ja jokainen hikipisara oli ansaittu, sillä emme olleet ikinä tanssineet niin täysillä kuin Yanisin tunneilla. 

 

Tuntien jälkeen yhteiskuvassa Yanis Marshallin kanssa

Terveisin Karina, Pauliina ja Sofia


 Ps. Kipinällä streetjazzia vastaava tanssitunti on keskiviikon female vibe sekä myös torstain street stylesissa tehdään vaihtelevia "poppispätkiä" ;) Tervetuloa testaamaan!

Kipinä TET-harjoittelijoiden silmin

Hyvää alkanutta vuotta kaikille :)

Viime viikolla meillä oli Kipinällä kaksi TET-harjoittelijaa, Heta ja Enni.

Pyysin heitä ottamaan kuvia inspiroivista asioista tai paikoista tanssikoululla ja tässä kuvasatoa. Kiitos tytöt! :)

 

Jos saavut Kipinälle keskustan suunnasta, käänny Novian ja Sotilaskodin välistä tälle kujalle :)

(näkymä kasarminkentän suunnalta)

 Tanssikoulun sisäänkäynti. Kun ulkona näyttää harmaalta, on kiva tulla Kipinälle piristymään :)

 

Ja portaat ylös!  

Kipinän aula.

 Kuvia Kipinän remonttivaiheista (2009).

 Kipinällä on pukutilat tytöille ja pojille. Lukollisiin kaappeihin on hyvä jättää arvotavarat. 

 Tanssikoulu on menestynyt hyvin kisoissa.

 Kakkossali.

 Patjoja ja vanteita säilytetään "järjestyksessä" vaa'an takana. (Huom. Alkuperäinen vaaka, jota käytetty kun Kipinän tilat olivat vielä armeijaväen keittiönä.)

 Myös Kipinällä on sääntöjä.

 Tanssiope Ida suunnittelemassa tunteja 3. salissa.

Kipinän ykkössali ja ilmoitustaulun uutisia.

Ulko-ovi. Tervetuloa uudelleen :)

Vielä ehdit ilmoittautua tanssikoulun kevätkaudelle!

Tsekkaa lukkaria ja ilmoittaudu mukaan täällä.

10 syytä tanssia / 10 orsaker att dansa

14-vuotias Hanna Södergård on TETissä Kipinällä tämän viikon ja sai tehtäväksi vierailla meidän blogikirjoittajana. :)

Hej! Olen itse tanssinut melkein koko elämäni ja olen aina rakastanut tanssimista. Olen tanssinut Kipinällä noin kaksi vuotta ja sitä ennen tanssin Turussa. Kipinällä tanssin discodancea, lyrical jazzia ja olen myös mukana showEK ryhmässä. Nyt aion kertoa teille 10 syytä harrastaa tanssia!

10 syytä tanssia

1. Tanssiminen on kivaa 
Tanssiminen ei vain ole kivaa koska saa hyppiä ja tehdä piruetteja. Harrastuksen myötä saa paljon uusia kavereita, saa kuunnella hyvää musiikkia, tehdä ja oppia koreografioita sekä antaa musiikin viedä!

2. Hyvää treeniä 
Tanssiminen ei ole vain treeniä keholle vaan myös aivoille. Kun tanssii pitää osata laskea, samalla muistaa koreografia. Lisäksi pitää muistaa milloin ojentaa nilkat ja milloin suorentaa jalat ja niin edelleen...

3. Esiintyminen ja kilpaileminen 
Joulunäytökset ja kevätnäytökset. SM-kisat ja VDC. Tanssimisessa saa opetella koreografioita ja esiintyä niillä. Saa katsella muita esityksiä ja vain katsoessa toisia esityksiä voi oppia uusia tanssiliikkeitä ja inspiroitua. Kisoissa on aina tosi kivaa, siellä on ihana tunnelma. Saa olla siellä kavereiden ja opettajien kanssa ja saa kilpailla ja kannustaa muita jotka kilpailevat.

4. Hyvä tunne 
Tanssimisesta saa hyvän tunteen. Kun tanssii, voi unohtaa kaikki huolet, ilmaista itseään kehollaan ja saa vaan pitää hauskaa. Itsensä ilmaisu on siis tärkeä osa tanssimista.

5. Itsensä haastaminen
Tanssimisessa yksi parhaista jutuista on haastaa itseään. Voi kokeilla uusia hyppyjä, enemmän piruetteja tai uuden tanssilajin. Jos on aina tanssinut ryhmässä, voi kokeilla tehdä duon tai vaikka soolon. Eikä tarvitse huolehtia siitä, että meneekö se hyvin vai huonosti, vaan pääasiana se, että ottaa uuden haasteen vastaan!

6. Eri tanssilajeja 
Jos on vain kokeillut yhtä tanssilajia ja ei oikein tykännyt siitä, voi aina kokeilla jotain toista. Tanssilajeja on tois monta, sieltä varmasti löytyy jotain kaikille.

7. Venyvyys
Tanssimisesta venytellään aika paljon niin, että pystyy tekemään jalanheitot kunolla tai spagaattihypyt kauniisti. Liikkuvuus ja kehonhallinta tulee siis "samassa paketissa".

8. Musiikki 
Tanssiessa saa kuunnella musiikkia ja musiikki on enimmäkseen tunneillakin hyvää :) Kun kuuntelee musiikkia tanssitunnilla ja oppii siihen tehdyn koreografian, niin se jää päähän. Sitten kun kuulee saman biisin radiosta, koreografia tulee mieleen.

9. Oppiminen ja omat koreografiat  
Tanssimisessa saa koko ajan oppia uusia liikkeitä. Uusia hyppyjä, askeleita, temppuja ja paljon muuta. Näistä hypyistä, askeleista ja tempuista voi sitten tehdä oman koreografian tai sitten opettaja voi laittaa ne koreografiaan.

10. Tekniikka 
Jos haluaa kehittyä tanssissa, pitää kehittää myös tekniikkaa - aina vähän suoremmat polvet, vähän paremmat linjat, vähän suorempi selkä jne. Mutta tanssitekniikka auttaa myös tanssisalin ulkopuolella. Esimerkiksi hyvä ryhti, kehonhallinta ja oikeiden lihasten käyttö ehkäisee turhilta loukkaantumisilta.

// Hanna Södergård

Treeniterveisiä aikuisten hip hop-tunnilta!

Musiikki pauhaa kaiuttimista, hiki virtaa ja tennarit suhisevat. Hip hop - musiikki, tanssi ja kulttuuri mielletään usein nuorten jutuksi, tällä kertaa sali on kuitenkin täynnä aikuisia. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta harrastusta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat nämä reilu 20 tanssijaa, joista suurin osa on aloittanut hip hop-tanssin vasta aikuisiällä.

Ryhmä harjoittelee yhdessä kerran viikossa. Yhteisenä päämääränä ovat Vantaalla järjestettävät streetin SM-kilpailut toukokuussa.  Yhteensä 24 tanssijan voimin työstetään syksyn ja kevään aikana hip hop-muodostelmakoreografiaa, jolla ryhmä osallistuu kevään kisoihin. Kilpailuissa on erikseen Adults2 –sarja, tähän sarjaan ei alle 30-vuotiailla ole asiaa! Muodostelmakoreografiassa tärkeää on tanssitekniikan lisäksi kuviot, ryhmän yhtenäinen tekeminen ja tietenkin esiintyminen. Syksyllä tunneilla keskitytään enemmän hip hopin tyylin ja askelkuvioiden treenaamiseen, kun taas keväällä treenit painottuvat kilpailukoreografian harjoittelemiseen, sekä yhtenäisen liikkeen ja tyylin hiomiseen.

Joulunäytösesityksen harjoittelua.

Miksi juuri hip hop? Kaikilla ryhmäläisillä on liikunnallista taustaa, osa on nuorempana saattanut tanssiakin, mutta myöhemmällä iällä harrastus on jäänyt muiden kiireiden keskellä pois. Hip hop on erittäin tehokas liikuntamuoto, jossa koko kroppa joutuu koetukselle. Usein kuitenkin hiki ja kunnonkohotus ovat toissijainen asia. Sen sijaan motiivina on halu oppia uutta, pitää hauskaa, tutustua uusiin ihmisiin ja ylittää itsensä. Seuraavalla viikolla on aina mukava tulla treeneihin kun huomaa: hei! tämähän menee jo paljon paremmin kuin viime viikolla! Tanssissa kehitys näkyy usein jo lyhyessäkin ajassa ja on tästäkin syystä palkitsevaa.

Monet ryhmäläisistä ovat tutustuneet hip hoppiin lastensa kautta. Alunperin lapset on kuskattu Kipinän tunneille. Näytöksissä ja esityksissä on sitten tanssin kipinä iskenyt itsellekin ja seuraavana vuonna lasten lisäksi on tullut ilmoittauduttua myös itse tunneille mukaan. Nyt osa käykin tunneilla jo useammin kuin lapset; 3-4 kertaa viikossa!

Yhteisessä harrastuksessa on sekin hyvä puoli että onpahan kotona jotain juteltavaa. Kuulemani perusteella se menee yleensä niin päin, että lapset neuvovat ja korjailevat vanhempiaan. Jos liike ei mene juuri niinkuin pitää, palaute on armotonta. Sallittakoon se ilo lapsille, ovathan he harrastaneetkin hip hoppia jo paljon pidempään!

Maria, Tea ja Milla toimivat lisäksi aktiivisesti Kipinän vanhempainyhdistyksessä. Myös kaikkien lapset käyvät Kipinällä ja osallistuvat keväällä katutanssin SM-kisoihin kuten äitinsäkin :)

Monesti minulta on kysytty että mitä eroa on lasten ja aikuisten opettamisessa. Suurin ero on siinä että lapsilla ei ole niin paljon kysymyksiä :) Se on varmasti myös osittain ujoutta, mutta lapset eivät yleensä myöskään ole niin kriittisiä omasta tekemisestään - jos liike menee sinne päin niin se riittää. Aikuisilla saattaa olla 10 kysymystä yhdestä liikkeestä ja sitä liikettä voitaisiin harjoitella koko tunti. Näin kuitenkin harvemmin tehdään, kävisi muuten aika tylsäksi tunnit. Volyymitaso tunneilla näyttää kuitenkin olevan vakio. Ihan yhtä lailla vanhemmille oppilaillekin saa huutaa välillä että nyt hiljaa ja keskittykää! 

Aikuisten tunteja ja etenkin tätä ryhmää on mielestäni todella kiva opettaa. Vaikka kysymyksiä ja mielipiteitä on ehkä välillä liiaksikin, huokuu oppilaista innostus, päättäväisyys ja treeni-ilo. Toisia kannustetaan koko tunnin läpi. Lisäksi autetaan ja opetetaan niitä jotka eivät syystä tai toisesta päässeet edelliselle tunnille mukaan. Ryhmähenki ja tunnelma ovat katossa!

Ryhmäkuva!!!! :)

Ryhmän ensiesiintyminen nähdään Kipinän joulunäytöksessä su 13.12. Näytöksen teemana on sirkus - jää nähtäväksi millaisen esityksen tämä ryhmä tuo silloin lavalle.

// JennaK

Aikuisten kisaryhmän lisäksi Kipinällä on myös avoimia tanssitunteja yli 30-vuotiaille. Esimerkiksi tiistaisin hip hop alkeet +30v ja sunnuntaisin Kipinä moms&dads +30v. Sunnuntain tunnilla on vielä tilaa ja sinne voi hypätä vielä kesken kaudenkin mukaan!

Dancing after injuries vs. muscle treatment

Kipinän tuntisijaisenakin toimiva Linda Szöke kertoo tällä viikolla miten kuntoutuminen loukkaantumisen jälkeen tapahtuu. Linda on kotoisin Unkarista, mutta nyt työskentelee ja asuu nyt Vaasassa.

2 years ago I got a knee injury… and after I recovered, it happened again last summer. After crying my eyes out for many days in a row and getting over the feeling that my life is over, I started training my legs and knees again.

 

Having heard and read about many things, I have found that the most important thing is that I always need to keep the muscles around the injured area in a good shape.  Of course, in the beginning there were some restrictions and some things that I just couldn’t do without having a sharp pain. Besides,  still today I have to be always careful that I do not overload my knee, otherwise, when the muscles are tired, it gets worse. For example, when an accident happens, the injured area is full of liquid for a couple of weeks and it should be ”moved out” from that area, so in this sense my knee had to be kept in moving. 

After most of the liquid went away, I started having this loose feeling in my knee.  Basically, it was moving 2 centimetres out of the normal place and back. This equalled to no jumping at all (at least big jumps still have to wait for some long weeks) and I had been restricted to easily controllable movements. I needed to look for treatment, where I use my muscles around my knee a lot and still can have fun. 

My physiotherapist gave me some typical exercises what people normally do in the gym, but I am just simply not that weightlifting gym girl who is putting 60 kg on the “leg bending machine” and do that 3x15 times… On the other hand, nowadays it is a must for me, so from now and then I will get myself to do them.

Though I have found some nicer ways to keep the muscles busy, which worked for me… My favourite one is dancing, but not the jumping all around type for quick rhythms as there I would loose the control on my knee. For example by ballet, by tandu, jete, releve and so on, I use my whole leg and at the same time small and important muscles around my knees are getting stronger and stronger. It works in the same way with modern jazz, and contemporary dance.  By dancing, besides getting nice long muscles, I do gain body control that helps me to avoid injuries in the future. 

In the same way Pilates helps me to gain body control too. Well, a typical way how body reacts, when something is broken, it tries to avoid loading too much weight on that broken spot and starts compensating by using the other side of the body more… For that reason, my lower back started hurting. Besides, my lovely leg exercises, I have needed to find another type of moving to open my back muscles. Pilates and yoga are working for me very well :D

Omaa koreografiaa suunnittelemassa

Juniori-ikäiset Eve ja Wilmalotta ovat Kipinän show EK-ryhmän oppilaita, joiden opetussuunnitelmaan kuuluu myös Vaasa Dance Challenge - tanssitapahtumaan osallistuminen omalla koreografialla. Tytöt kertovat miten harjoitukset ovat edenneet. Tytöt osallistuivat jo viime vuonna duosarjaan performing arts SM-kilpailuissa, joten koreografian suunnittelu on heille tuttua hommaa. 

 

Pian Vaasa Dance Challenge lähenee ja treenejä tulee enemmän. Stressi kasvaa pian kun miettii, että valmistuuko koreografia ajoissa ja saadaanko se vielä kilpakuntoonkin. :)

Treenaamme niin usein kuin mahdollista riippuen siitä kuinka paljon aikaa koulun ja muiden tanssitreenien jälkeen jää. Kun aloitamme uuden koreografian tekemisen aloitamme mieleenjuolahtavasta teemasta ja etsimme sen jälkeen siihen sopivan biisin, jossa on sopivan tempo. Sopivan biisin löytämisen jälkeen aloitamme koreografian suunnittelun. Alku on aina vaikein, mutta sitten ideat alkavat tulvia. Sitten kun ideat loppuvat on vain pakko tanssia ja liikkua, että saa lisää uutta :) Joka treeneissä tulee toki kohtia, joihin ei meinaa löytyä mitään sopivia liikkeitä ja niitä kohtia voidaan pähkäillä ikuisuuden. Sellaisiin kohtiin tulee helposti vain hyppyjä ja piruetteja, vaikka niitä onkin jo liikaa. Toki aina välillä tulee pikkukinoja siitä, että mikä liike tähän kohtaan nyt laitetaan ja esimerkiksi mennäänkö alas lattialle vai pysytäänkö jalkojen varassa, mutta kyllä siitä aina sopuun päästään.

Laitamme usein ylös tavoitteita itsellemme esimerkiksi akrobatiaan tai muihin temppuihin liittyen. Teemme pohjan jota ajan mukaan parannamme. Kuin valitsemme esiintymisvaatteet ajattelemme mikä sopisi tanssin teemaan. Saamme usein inspiraatiota netistä ja sitten vain kierrellen kaupunkia vaatekaupoissa. Kun tanssi on valmis yritämme esittää sitä niin monelle kuin mahdollista että saisimme toisten mielipiteitä ja samalla saamme kokemusta esiintymisestä.

On tärkeää löytää sellainen pari jonka kanssa voi puhua vapaasti omista mielipiteistään koreografiaan liittyen ja uskaltaa myös antaa palautetta toiselle siitä mitä pitäisi parantaa ja harjoitella enemmän. Koreografian tekemisessä pitää aina olla avoin mieli ja uskaltaa heittäytyä mukaan omilla ideoilla. Se voi olla vaikeaa, jos ei meinaa tulla toimeen toisen kanssa.

Meidän treenit ovat useimmiten hauskoja ja energisiä. Olemme kuitenkin todenneet, että kahta tuntia enempää ei kannata vetää putkeen koska silloin usein ideat loppuvat ja kaikesta tulee vain pelleilyä. Sama pätee myöhään illalla treenaamisesta.

Innostus kilpailukoreografioihin alkoi kun Ida pyysi meitä mukaan SM-pienryhmään viime vuonna ja myöhemmin olimme mukana myös muodostelmasarjassa. Sitten innostuimmekin oman duokoreografian tekoon. Silloin huomasimme kuinka iso osa tanssi oikeastaan on elämäämme ja myös sen, että haluamme jatkaa aktiivista tanssiharrastusta ja kilpailemista jatkossakin.

Viime vuoden duo, jonka teimme SM-kisoihin oli oikeastaan ensisijaisesti kokemusten hakemista, eikä menestyminen ollut tärkeintä. Huomasimme, että oman koreografian tekeminen kehitti meidän tanssitaitoja ja myös intoa tanssiin.

Vaasa Dance Challengessa nähdään!

-Eveliina Haavisto & Wilmalotta Kristo

Tytöt venyttelyhommissa ;)

Instagram-kuvakilpailu! 

Ota VDC aiheinen tanssikuva (harjoituksista, workshopeista, itse tapahtumassa), lataa se Instagrammiin ja käytä avainsanana eli hästägginä #vaasadancechallenge2015
 Paras kuva palkitaan lahjakortilla tapahtumassa :)

Pikavisiitillä Helsingissä

Tällä kertaa kuulumisista kirjoittaa Ida Jousmäki. 

Vaasa on ihana kotikaupunki, mutta ah kuinka virkistävää on välillä hypätä VR:n kyytiin (ei maksettu mainos) ja kiitää kohti muita maisemia! Vielä kun junassa saa istua rauhassa ilman rusinoita, muumeja, kuvakirjoja, hoitolaukkua ja itse mukulaa, olo on autuas. Ja ei kun netin helmet kuten "paskat kirpparilöydöt"- sivusto ja youtuben tanssiklipit auki ;)

Päätarkoitus junailuun oli viikonloppuna järjestettävä FSG dagar (finland svenska gymnastikförbund) yhteydessä järjestettävä kurssi. Suomen voimisteluliiton kanssa olen tehnyt paljon yhteistyötä, mutta muistaakseni tämä on FSG:n kanssa ensimmäinen kerta. Tosi kivaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja vielä tanssin merkeissä! 

Helsinkiin on aina kiva tulla tietenkin myös siksi, että nähtävää ja koettavaa riittää. Pääkaupunkiseudulla asuu ja vierailee myös paljon mun ystäviä, joista tällä pikavisiitillä ehdin treffata Tanelia, Hannaa, Katrinia ja Anskua. Vaikka arki saattaa on pyöriä enimmäkseen tanssin ympärillä, on ihana huomata, että tanssivien ystävien kanssa löytyy aina muitakin puheenaiheita ja kiinnostuksen kohteita. Kuten esimerkiksi hyvä ruoka :D

Perjantaina käytiin Konnichiwan sushibuffetissa - what a heaven! Sen jälkeen mentiin leffaaan ja saatiin Biorexissä tuntemattomalta mieheltä vapaaliput Ice and the Sea - elokuvaan. Koska leffa oli osana Rakkautta ja anarkiaa - filmifestaria, itse ohjaajakin oli paikalla (Oscar-voittaja!) ja näytön jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä. Elokuva oli dokumentti ranskalaisesta Antarktisten jäätiköiden tutkijasta, joka eli vuosikausia alkeellisissa ja vaarallisissa olosuhteissa etelänavalla. Hän (ja moni muu tutkija) on antanut koko elämänsä tälle tieteenalalle ja tutkimukselle, joka tuolloin 50-luvun alussa oli vielä aivan lastenkengissä. Noin 70 vuotisten tutkimusten pohjalta on kuitenkin muun muassa selvitetty jäätiköiden yli 200 000 vuoden ikää, jääkausia ja nykyisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Kieltämättä elokuvan jälkeen jäi päähän pyörimään samat kysymykset: Mitä me voidaan tehdä? Onko vielä aikaa? Toivottavasti seuraavassa ilmastonmuutoskonferenssissa Pariisissa he saisivat kaikki maat mukaan ja yhteisiä sopimuksia.

Okei, nyt lähti vähän eri suuntaan. Tanssiblogi it is :) Lauantaiaamuna sitten vähän jännitti. Vaikka olen vuosien mittaan pitänyt paljon kursseja ja ollut ihmisille esillä, aina täysin uuden ryhmän kohtaaminen jännittää. Mutta puolustaudun vastaavissa tilanteissa ystäväni Iitun elämänviisaudella: ilman jännittämistä ei pääse eteenpäin. Kun joutuu muiden eteen "uutena" ja lunastamaan oman ammatti-identiteetin "paikan" sekä samalla saa oppia ja palautetta muilta, pääsee uusille leveleille :) Tai ainakin voi elää siinä toivossa.

Kurssille oli ilmoittautunut lähes 20 tanssinohjaajaa Suomen ruotsinkielisistä kunnista ja kaupungeista. Mukana oli muun muassa ensimmäinen jazztanssiopeni Anna (elettiinkö vuotta 2001?). Tuota ennen taustalla oli voimistelua ja muutamia yksittäisiä tanssikursseja, mutta Annan kautta pääsin hengittävän ja vapaamman liikkeen maailmaan. Eikä sieltä ole paluuta ollut ;) Kiitos siis Anna Backlundille ja muille Vaasan alueen modernin tanssin uranuurtajille!

 

Olin yllättynyt miten vapautuneesti kurssilaiset heittäytyvät tehtävänantoihin, keskusteluihin ja kyselivät rohkeasti minulta ja toisiltaan. Harjoitteina analysoimme musiikkia ja sen rakennetta, varioimme koreografian pätkää Labanin liikenotaation keinoin ja lisäsimme kerroksia ilmaisun ja tarinallisuuden avulla. Kaksi ja puoli tuntia on tietenkin vain pintaraapaisua sitten itse koreografian suunnittelutyössä ja rakentamisessa, mutta palautteiden mukaan osallistuneet saivat uusia näkökulmia ja työkaluja uusia koreografioita varten. Mahtavaa! Toivottavasti pääsen ensi kesänä FSG:n voimistelutapahtumaan Kristiinankaupunkiin katsomaan heidän teoksia. Kuluneena kesänä pääsin seuraamaan World Gymnaestradan gaalanäytöstä ja täytyy sanoa että joskus tanssijat voisivat ottaa mallia voimistelijoiden tiukasta treenitavasta! Jos nimittäin haluaa unisonon (yhteisen liikesarjan) näyttävän vaikuttavalta, niin toistojen määrän kannattaa olla nelinumeroinen ;)

Käväisimme myös ystäväni Tanelin tsekkaamassa Kiasman uusimmat näyttelyt. Museot ja galleriat on aina toimineet mun kirkkoina. Paikkoina, jonne voin mennä rauhottumaan ja hiljentymään. Tiloja, joissa saa vain olla ja materia, kiire ja minuus unohtuu hetkeksi. Saa tilaa uusille ajatuksille ja perspektiiviä. Facetoface -näyttelyn teoksia olin nähnyt aiemminkin, mutta Jani Leinosen kerros oli ihan kiinnostava (okei myönnetään että meitä alkoi Tanelin kanssa tekemään mieli mäkkärin tuplajuustoa ;)  mutta varsinkin Tino Sehgalin performanssiteokset / "rakennetut tilanteet" oli tosi vau!

Päivä jatkui kultturikeskus Gloriassa FDO:n järjestämässä Battle SM - tapahtumassa. Mukana oli myös Kipinän junnutanssijat Isabella ja Ninja 2 vs 2 hip hop battlessa. Jee! Tässä pieni klippi, jossa Ninja tanssimassa: 

Ensi vuonna vaan rohkeasti mukaan muutkin freestyle-tanssijat Vaasasta. Ruff cut dj's soitti tooosi hyvää musaa ja tanssijat oli liekeissä! Mukavaa oli nähdä tanssikavereita ja kollegoja ja vaihtaa kuulumisia. Harmi etten ehtinyt nähdä illan battleja loppuun asti, kun piti kiirehtää maitojunalla takaisin kotiin. Yle Areenalla on muuten nähtävillä uusi Katutanssielämää - sarja, tsekatkaa ihmeessä!

Ähkyssä paitsi kaikesta hyvästä ruuasta, myös suurkaupungin energiasta ja inspiroivista ihmisistä. Tänään sunnuntaina vauhtimeininki jatkuu Kipinän mamien kanssa afrotunnilla ja akrobatialla. Näillä eväillä jaksaa taas ainakin syyslomaan asti ;) Borta bra men hemma bäst!

Nähdään tanssitunneilla!